Eilen lauantaina käytettiin Jauken synttärilahja ja matkattiin Veenendaaliin. Teatteri Lempegiet oli päämäärämme sillä tänä iltana siellä esiintyisi Eric Koller, mr.Bean tyylistä yhden miehen huumoria. Ennen esityksen alkua söimme maukkaat jäätelöannokset 'Italialaisessa jätskibaarissa' kadun toisella sivulla. Paikka näytti uudelta ja jätskikin oli hyvää, sopiva tarjoilulämpötila... kuulemma. Testasin ensimmäistä kertaa makuja mansikkajuustokakku ja jogurtti, joista etenkin jälkimmäinen kipusi melko korkealle jäätelömakulistallani.
Olin aiemmin kuullut työkaveriltani että Eric Kollerin: Hippopotomonstrosesquippedaliofobie oli ollut erittäin hauska ja yllätykseksemme esitys oli vielä ennakkoodotuksiakin parempi. Esityksen aikana mies ei puhunut ollenkaan vaan elehti kasvoillaan ja koko ruummiillaan pieniä, arkisiakin tapahtumia. Ensin tuli putkimies, sitten oli laskuvarjon hyppääjä, kultakala, lumiukko sekä tennispallo, että golfpallo. Nauroimme vaikka kuinka vaikka oikeastaan osa pienistä tarinoista olikin traagisia (omalla tavallaan). Toteutus oli kuitenkin jotain aivan yksinkertaisen nerokasta. Lavalla ei ollut suuria ja hinoksi maalattuja lavasteita tai muuta vastaavaa vaan tunnelmaa luotiin muunmuassa musiikin avulla. Kuitenkin suurin osa ajasta kuuli vain muun yleisön naurun hörötystä.
Tässä yksi taidonntäyte kyseisestä showsta. Ei tosin se paras mutta kuitenkin.
Ja vielä yksi hehkutus tästä näytöksestä on musiikkivalinnat, sillä laskuvarjokohtauksen taustalla alkoi soimaan Apocalyptican versiointi Nothing Else Matters. Vautsi!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti